Videokonferenssi Uumajan, Skellefteån ja Lyckselen välillä oli se menetelmä, jonka kautta Länsipohjan maakäräjät neuvotteli läänin suomenkielisten yhdistysten ja piirin kanssa.

14/2 Neuvottelu Lanstingetin kanssa hallintoalueasioista

Tiedotus, Lanstingetin kotisivu: Vll:n etusivulla ei tänään ole linkkiä suomenkieliseen tiedotukseen. Etusivulta löytyy vain linkki viittomakieliseen sivuun ja suomenkielinen tieto on ”Other languages” -> ”finska”:n takana. Olemme aikaisemmin keskustelleet Lanstingetin kanssa siitä, että suomenkielinen tiedotus on saatava helpommin löytyväksi.  Nyt kertoi Ann-Sofi Grenholm olleensa taas yhteydessä Lanstingetin tiedotusosastoon ja että Suomeksi (ja saameksi) linkit tulevat nyt etusivulle viittomakielen viereen.

Tiedotteet: Ann-Sofi Grenholm kertoi myös kolmesta tiedotteesta, jotka oli käännetty suomeksi.  Yksi niistä oli nimeltään ”Säännöt ja oikeudet”, josta tosin puuttui tieto oikeuksista vähemmistönä. Ehdotimme, että  tähän tiedotteeseen lisätään sivu, jossa kerrotaan, mitkä oikeudet hoitoa hakevilla henkilöillä on vähemmistöön kuuluvina yksilöinä.

Esitteet odotushuoneisiin: Keskustelimme esitteestä odotushuoneisiin, josta olemme puhuneet aikaisemmi. Ann-Sofi uskoi, että riittää, jos materiaalia laitetaan kotisivulle, jolloin esitettä ei enää tarvita. Yritimme selvittää sitä, että on ruosuista on suuri ryhmä vanhuksia, jotka eivät osaa käyttää eivätkä käytä nettiä, jolloin he jäisivät tiedotuksen ulkopuolelle. Esite/esitteitä terveyskaskuksiin ja lastenhoitokeskuksiin ja se olisi todella tärkeä lisä nettitiedotukselle.

Kaikki sairaat yleensä menevät hoitoon terveyskeskuksien kautta, jolloin tätä kautta voi saada käsiinsä kaikki sairaat. Lastenhoitokeskuksista voivat toisen ja kolmannen sukupolven ruosut löytää lapsilleen tien hukattuun äidin tai isän kieleen, jos he saavat tietää oikeuksistaan.

Näkyvyys: Liputetaan Suomen lipuilla sekä 24.2 että 6.12.

Suomenkielisen hoidon organisoiminen niin, että saadaan suomenkielisiä hoitoyksikköjä: Terveyskeskukset eivät kuulu Maakäräjien päätäntävallan alle, vaan ovat jokainen itsenäisiä yksikköjä. Siksi olemme tulleet siihen tulokseen, että on parasta yrittää saada jokainen terveyskeskus, jossa on suomenkielistä henkilökuntaa mainostamaan suomenkielistä palvelua, kertomaan siitä julkisesti että täällä palvellaan suomen kielellä. Harriet Hedlund  oli ottanut yhtyttä terveyskeskuksiin (terveyskeskusjengin pomo), että he informoivat siitä, että heillä on suomenkielistä henkilökuntaa.

Samoin pitäis saada ne terveyskeskukset, joilla on jo hyvä pohja (esimerkiksi Mariehemin terveyskeskus, jossa tällä hetkellä on kolme suomea taitavaa lääkäriä) aktiivisesti rekrytoimaan kaksikielistä henkilökuntaa.  Tämä on seuraava askel.

Lanstinget pitäisi saada myös kartoittamaan koko suomenkielisen henkilökunnan määrä, mutta siihen he eivät vielä ole suostuneet. Lanstinget, sekä poliitikot että virkamies, väittävät, että kartoituksen tekeminen on mahdotonta, koska henkilökunta on liikkuvaa. No, joka tapauksessa vaadimme tälläkin kerralla sitä, että  Lanstingetin tulee kartoittaa kaikki osastot ja kaikki resurssit saadakseen selville minkälaiset mahdollisuudet Lanstingetillä on vastaa suomenkielisten potilaiden tarpeisiin.

Kulttuuri: Keskustelimme myös Kulttuurista. Kulttuurihan kuuluu Region Västerbottenin eikä Lanstingetin alaisuuteen. Päätiimme, että suraavaan kokoukseen kutsumme jonkun virkamiehen joka toimii kulttuurin parissa (Bella Lawson on lopettanut, mutta hänen seuraajansa.

Edustus: Suomen kieliset yhdistykset miettivät, onko tämä edustustapa paras, Onko muita, jotka tarvitsevat edustusta (esim. Suomen kielen delegaatio Uumajassa).

Palkkiot: Olemme aikaisemmin ehdottaneet, että Lanstingetin kanssa neuvottelevat yhdistysten edustajat saavat palkkion neuvotteluajasta. Saamelaiset ottavat mieluummin matkakorvaukset. Harriet jatkaa keskustelua palkkioista saamelaisten ja politiikan kanssa. Mikään muu Lanstingetin neuvotteluryhmä ei kuulemma saa palkkioita. Kerroimme tutkimuksesta joka osoittaa, että ne kunnat missä referenssiryhmät toimivat palkattuina, onnistuvat vähemmistötyössä parhaiten (Cathrin Alenskär). Muistutimme siitä, että neuvotteleminen vähemmistöjen kanssa on lakisääteistä. Totesimme, että itse haluamme nostaa vähemmistöpoliittisen työn samalle tasolle kuin mikä kaikella muulla poliittisella työllä on.  Jos poliitikot ja virkamiehet neuvottelevat palkattuina työntekijöinä ja me teemme samaa työtä aatteellisella pohjalla syntyy epätasapaino, josta haluamme päästä eroon.

Ann-Sofi Grenholm, maakäräjien virkamies, Harriet Hedlund, poliitikko, Seija Dahlgren, Ruotsin kirkon suomenkielinen työ, Saara Minkkinen, Uumajan Näkövammaiset. Kameran takana Raili Borg, Uumajan Suomalainen Kerho.
Raili Borg